Sivut

torstai 26. maaliskuuta 2020

etäopetus 8.päivä ja tyhjät ruokakaapit

Ikinä ei ole ennen kaupassa hävettänyt ostaa ruokaa paljon kerralla, paitsi tänään. Kyllä ihmiset katsoivat, varmaan arvelivat minun ostavan kuukausien ruuat, mutta ei näillä kovin pitkälle pärjää..  Olen koittanut harventaa kaupassa käymistä ja ostaa enemmän kerrallaan. Ennen tuli harrastusten takia käytyä useita kertoja viikossa keskustassa, mutta nyt käydään vain kaupassa.

Eilen piti jo illalla rieska leipoa, kun oli leivät lopussa, aamulla Lempille laitettiin viimeinen vaippa, maitoakin oli tippa purkin pohjalla.. Koirienkin ruoka oli loppumassa. Kauppalista oli ihan järkyttävän pitkä ja tiesin jo että saan ihan kassikaupalla ruokaa hakea.. Helena kun on innokkaasti leiponut, niin jauhot ja kaikki alkoivat olemaan vähänä... 
Yhden kaupan "saalis". Lähes saman verran piti vielä ostaa toisesta kaupasta. 

Yllätyksekseni vaippoja oli huonosti saatavilla, onneksi Lempin iho kestää Pampersejakin, vaikka yleensä ostan Muumia tai Pirkkaa.. Tänään en kuitenkaan jaksanut alkaa käymään läpi kauppoja vaippojen tai vessapaperin takia.. Isoja säkkejä vessapaperiakaan ei siis ollut kaupoissa. On todella turhauttavaa ostaa mitään pientä, muutaman rullan pakkausta, kun se ei kauaa kestä. 

Muutaman heräteostoksenkin tein, toin mm. tytöille pastelliliidut taiteiluihin. Iida pääsikin sopivasti kuviksen työhön kokeilemaan uusia liituja. Paperiakin, siis ihan tavallista valkoista piirustuspaperia, olisin ostanut, mutta eipä ollut kaupoissa sitäkään.. Kouluruokailusta tuli taas kyselyä, mutta kokisin työlääksi lähteä annoksia hakemaan kylmälaukkujen kera.. Ja epäselväksi jäi pitäisikö keskustasta asti hakea yläkoululaisen annos ja päivittäinkö. Tautiriskikin kasvaisi siinä siten. Säästöäkään ei tulisi, kun bensassa ja / tai dieselissä menisi se "säästö" sitten.. 

Tänäänkin on ahkerasti lenkkeilty. Ihanaa omistaa pitkäkarvainen koira.. 

Lila sai tänään "trimmauksen". Nämä kurakelit on ihan hirveitä koiran omistajille, vaikka miten tassuja ja mahan alusta  yrittää pyhkiä.. Leikkasin pitkät karvat pois, ei kyllä tyylikästä jälkeä tullut, mutta ajaa asiansa. Itse sain taas hyvää treeniä, kun Katariinaa kannoin reppuselässä puolisen kilometriä. Ylimääräinen noin 20 kilon paino ja reipas kävely tuntui ihan jaloissa. Normaalitilanteessa en kyllä olisi kantanut, mutta kotimatkalla alkoi valitella jalkakipua ja oli pieni rakko hankautunut jalkaan. 
 
Jostain syystä valkoinen matto ei enää ihan valkoinen ole. Onneksi on pyykkikoneeseen sopiva matto. 

Tässä olen koronan ympärillä pyöriviä keskusteluja lukenut ja kuunnellut. En voi kuin kauhistella ihmisten välinpitämättömyyttä ja harkintakyvyn puutetta. Päättäjien reagoimattomuutta ja olettamuksia.. Jos sanotaan, että pysykää Uudellamaalla, niin mitä tekee suomalaiset? Nilkkasuorana painetaan kaasua ja äkkiä muihin maisemiin. Jos sanotaan, että olkaa kotona, kun tulette Espanjasta, niin se on pullakahvit kuppilassa. Älkää tulko sairaana töihin! On suomalaisten asenne, että ei tämä pieni yskä ketään haittaa. Ugh! 

Onneksi on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka noudattavat suosituksia ja rajoituksia! 

Toivottavasti vältytään katastrofilta, ihan pahaa tekee lukea Italian ja Espanjan tilanteista esimerkiksi! Sikainfluenssan aikaan suomalaisia lennätettiin Ruotsiin hoitoon, nyt sieltäkään ei apuja saada, jos oma tehohoitokapasiteetti ei riitä. Ja silloin, sikainfluenssan aikaan, oli jo rokotteitakin suojaamassa meitä. Nyt ei!

Noudattakaa annettuja ohjeita, kiitos!

-Kirsi /Lapsellista arkea 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti