Voihan kiukku! Tänään Iidalla oli niin hankalaa läksyjen tekeminen, kun ei heti hoksannut tehtäviä tehdä oikein.. Lukujen paikat oli mennyt väärinpäin ja muutama tehtävä piti kumittaa pois. Siitähän alkoi sitten venyminen ja vanuminen pitkin penkkejä ja lattioita, sekä kiukuttelu loppujen tehtävien kanssa. Voisinkohan antaa jälki-istuntoa? Wilmaan merkintä?
Tänään vihdoin vihtin Lempin kanssa askarrella, tai no maalauttaa vessapaperirullan. Hirveän luovaa ja vaativaa minulta. Eipä kovin kummosia askarteluja reilun vuoden ikäisen kanssa oikein voi tehdäkään, mutta toki paljon vaativampiakin. Kyllä tätä tipua on pitkin päivää ihasteltu, eli ihan hyvä askartelu. Rairuohon ja ohran kasvamistakin pitää seurata tarkasti. Pienelle suuria ihmeitä ja ilon aiheita.
Lempikin pääsi uusia maaleja testaamaan.
Katariina innostui tekemään pupun, kun Lempikin sai maalailla. Jokin mustasukkaisuusvaihe taas vähän meinaa olla päällä. Valkoisella askartelumaalilla maalasi vessapaperirullan ja piirsi naaman. Korvat kartongista ja paperista. Todella helppoa.
Rusettikin pitää tietenkin olla pupulla. Harmitteli, kun naama meni vähän vinoon, mutta söpö se on.
Iidan rairuohot ja ohrat kasvaa nätisti talon pihalla.
Toki häntäkin pitää olla, ihan vain vanua Katariina liimasi hännäksi.
Tänään oli keväinen ilma, ihan aurinko jo lämmitti. Piha on kaivettu täyteen luruja, ihan huippua! En suinkaan itse innokkaana ole kaivamassa lasten kanssa. Lenkilläkin tehtiin luruja, tai oikeastaan minä tein.. Tytöt meni keppareilla ja Lempi keräsi kiviä iskälle ja Juhanille tuotavaksi.
Katariina luruja kaivamassa. Meillä on pihalla mahtavat luruverkostot :)
Lempille kaivelin vintiltä saappaat. Ihan parhaat nämä iskän vanhat saappaat. Vaikka kengillä on yli 40 vuotta jo ikää, niin ihan ehyet ja mukavan kevyet ja taipuisat.
Katariinalle oli postilaatikossa ihana yllätys. Kummitäti oli kortin, tarroja ja herkkua laittanut tulemaan, kun ei nyt virpomaan päästä. Meillä ruukataan siis käydä lankalauantaina virpomassa. Itse kuulun siihen "huono kummi - kerhoon". Muistan synttäreinä ja jouluna, mutta muuten tahtoo kyllä jäädä todella vähälle. Äkkiseltään en aina edes muista kummilasten ikiä. Jokin aika sitten kummipojalta kyselin eskaripäivän kuulumisia. Ei siinä muuten mitään, mutta kun oli jo ekaluokkaa käynyt puolisen vuotta.. Yhden kummitytön lahjakortti odotti lähes vuoden hyllyllä ja käytin sen lopulta itse, kun meinasi mennä vanhaksi. Toisen kummitytön rippilahja on edelleen kaapissa, rippijuhlista (joihin ei oksennustaudin takia päästykkään) on jo nelisen vuotta.. Varmaan annan sen sitten seuraavalle kummitytölle rippilahjaksi, kun en enää kehtaa antaa vuosia jälkikäteenkään..
Kuulutko huonojen kummien - kerhoon?
-Kirsi / Lapsellista arkea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti