keppihevoset (etäopetuspäivä 14)

Uh huh, onneksi se oli jo perjantai. Juhanin kanssa aamusta piti jo vähän vääntää tehtävien tekemisestä ja palautuksesta. Jos tehtävät on hukassa jossain paperilla, niin ne pitää tehdä uudelleen, että voi palauttaa.. Vaikka ei kiinnostais paskan vertaa, niin silti. Ei voi mitään. Illalla taas oli Wilmaan tullut merkintä läksyistä, kun ei ollut oikein.. No, pitää koittaa viikonlopun aikana auttaa, niin että tulee oikein ja kelpaa opettajalle. Olis kyllä opettaja voinut laittaa vaikka viestiä ja neuvoa, eikä jotain merkintää laittaa Wilmaan.. Toki Juhani olisi voinut kysyä apua minulta tai opettajalta, jos oli tehtävissä vaikeuksia.. Inhoan vain tuota Wilman kautta viestimistä, jos tehtävä on väärin, niin eikö olisi reilumpaa laittaa suoraan viestiä, että yritäpä uudelleen? Heittää jotain vinkkiä samalla?

Helenalla ja Iidalla oli vähän tehtäviä ja tänään ketkesivätkin ulkoilla monta kertaa. Innostuivat pitkästä aikaa keppihevosista ja varmaan 6-7 tuntia ulkona touhusivat hevosten kanssa. 

Uusia taitoja, ensimmäisiä kertoja isojen kiikussa. Iida antaa vauhtia ja vahtii, ettei Lempi vaan tipu. 

Tänään olikin aamulla talvinen yllätys. Lunta oli tullut ja paljon. Jo aamusta piti tyttöjen päästä ulos. Iida vähän teki kouluhommia ja sitten olikin kiire jo ulos. Ulkoilun ja ruuan jälkeen vähän lisää tehtäviä ja takaisin ulos. Erikseen en liikuntatuntia enää pitänyt, kun tuntikausia oli pihalla ja hevosia juoksutti. Eiköhän se ollut tarpeeksi..

Keppareita on tänään ulkoilutettu ja juoksutettu tuntikausia. Valkoinen on Helenan itse tekemä. Diamond sai tänään  lisää täytettä ja kepin päähän Helena teki muovipussista toppelo,  ettei heti tule vaunusta kangasta vasten läpi. Uudet suitset myös tänään tehty. 

Tällä raasulla on kuulemma korona. Heppa-raukka unohtunut talvella hiekkakasalle ja sairastunut. 

Lupasin tytöille jossain välissä hommata kaavoja ja kankaita uusien hevosten tekemiseen. Ja kaivella suitsiin yms. tarvikkeita. 

Teini innostui illalla Lempin kanssa mäkeä laskemaan.

Aamullisen vääntämisen jälkeen Juhani onkin ollut kuin itse ystävällisyys. On hakannut halkoja ja imuroinut, leikittänyt pienempiä, ulkoiluttanut koiran.. Se turha  ja ärsyttävä teiniangstaaminen on tänään ollut vähänä. Enemmän tällaisia päiviä, kiitos. Nyt onkin kyllä Lilaa lenkittänyt todella paljon, tylsää kun on ollut. Onhan se varmasti tylsää ja tympeää, kun ei kavereita pääse näkemään. Ennen tahtoi olla kokoajan menossa jossain kavereilla. Mutta ei voi mitään, täytyy vain toivoa, että tämä ei kovin kauaa kestäisi.

Hyvää viikonloppua!

-Kirsi /Lapsellista arkea