Harvoin, jos koskaan, olen nähnyt tällaista auttamisbuumia. Liekö yhteinen rajanaapuri syynä, että Ukrainalaisia niin innokkaasti ollaan avustamassa?
Tässä vaiheessa kannattaisi jo kovasti polkea jarrua avustamiselle, ellei tiedä avustuksen olevan oikeasti tarpeellinen. Eräs puolalainen oli johonkin kommentoinut, että ihmiset lähtivät kotoa vaatteet päällä, niitä ei tarvita.
Uusi vaatevarasto ei ole se ensimmäinen asia, kun raja ylitetään. Pakolaiset eivät ota vaatteta mukaan turhaksi painolastiksi, jos pitkiäkin matkoja joutuu kävelemään.
Minun sydäntä ihan särkee ukrainalaisten puolesta. En voi olla ajattelematta, millaista olisikaan itse olla lasten kanssa samanlaisessa tilanteessa. Toivottavasti en joudu koskaan siihen tilanteeseen.
Silti näyttää, että vähän joka kylässä kerätään jonkinlaista lähetystä vietäväksi mm. Puolaan. Tästäkin lähikaupungista ovat linja-autollisen viemässä vaatetta ja avustustavaraa. Ja monet vielä ajattelevat, että mikä tahansa ryysy kelpaa. No, ei kelpaa!
Ja toki, minun tekisi mieli itsekin auttaa! Maltan kyllä mieleni ja autan, kun sille on tarvetta. Tilapäismajoituksiin voisin ihan hyvin lahjoittaa, kun tiedän mitä tarvitaan. Tai johonkin keskukseen. Tai Ukrainaan, kun sota on ohi tai sinne on yhteydet. Kuitenkin se avustustoiminta pitää olla hyvin organisoitua, ettei se aiheuta ongelmia vastaanottajan puolella.
Useat kansainväliset toimijat esim. SPR, UNICEF, KIRKON ULKOMAAN APU keräävät nyt ukrainalaisten hyväksi. Se, mikä osuus päätyy lopulta kohteeseen avustuksesta on sitten eri asia. Mutta pahimpaan avustusintoon voi vaikka avustaa suurien organisoitujen toimijoiden kautta. Heillä kuitenkin on vahva kokemus avustustöistä, sekä välineitä ja suhteita saada homma pyörimään.
-Kirsi
Auttamisen halua todellakin riippuu siitä, kuka on hädässä. Naapureita autetaan mieluummin. Maailmalla moni ihminen ei edes tiedä, että Ukrainassa soditaan.
VastaaPoistaSekin on ongelma, että avustuslaatikkoon hylätään moni rätti, joka itselleen ei kelvannut. Totta on, ihmiset lähtevät kotoa vaatteet päällä, mutta harvalla oli käden ulottuvilla sellaisia kamppeita, joissa pääsee yöpymään taivasalla talvella. Sellaisia ei ole avustuksessakaan.
Suurin pula on hygienia- ja lastentarvikkeista, kuten leluista, ruokailuvälineistä, tuoleista, vaatteista, sekä maidonkorvikkeista ja vauvaruoista. Sellaisesta, mikä kuluu ja häviää nopeasti. Tähän mennessä pahin pullonkaula on juuri se majoittuminen, vaikka pakolaisia ei ole kun 300 000 (arvio). Ukrainalaiset eivät lähde omasta maasta ellei on ihan pakko. Suurin osa taistele ja tulee uudelleenrakentamaan maataan, kun aika koittaa. Toivottavasti se tapahtuu piakkoin (https://viaperasperaadastra.com/2022/03/01/viikko-9-olisiko-toivoa-sota-ukrainassa/)
Joo, siis varmasti tarve on monenlaiselle ja vaatteillekin, mutta sen avustuksen pitäs olla järkevää ja toiminnan organisoitua (lajittelu, säilytys jne). Ei auta, jos rajalla on vuori homehtuneita vaatteita pusseissa.
PoistaHuolta on monenlaista näinä aikoina.
VastaaPoistaAvustamisen tarve on herännyt. Ja totta on se, että sen pitäisi kohdistua siihen mikä on kulloinkin se tarve. Vaatteita ei taideta rajoille haluta, niistä syntyy paljon työtä käsille joilla on jo muutenkin työntäyteiset päivät siellä.
SPR ja KUA ovat ehkä kuitenkin ne mielekkäimmät tavat tässä kohtaa. Sitten kun pakolaiset ovat täällä lähellä, siis ihan pian, niin voi kohdennettua avustamista ja tukea miettiä heille.