Jokin karma kai se on, kun kaikki lapset ovat sitten innostuneet jalkapalloilusta. Toki itsekin tykkään katsoa heidän pelejä ja osallistua oman kykyni mukaan toimintaan, mutta hauskasti tuo lajivalinta osui jalkapalloiluun.
Lempi halusi jo reilun vuoden ikäisenä omiin treeneihin ja sillon tuli meille perhefutis tutuksi. Siihen lupauduin ohjaajaksi, kun paljon olen lasten liikuntaa ohjannut, ja perhefutis on tosiaan monipuolista liikkumista ja liikuntaleikkejä.
Nyt vielä lupauduin kesällä ottamaan vastuun meidän seuran perhefutiksesta, kun nykyinen "pomo" lopettaa tehtävässään. Sopivasti sattui tulemaan perhefutis- koulutus ja siinäpä yksi ilta vierähti nopeasti tietokoneen ääressä. Oli kyllä antoisa koulutus, vaikka toiminta ja tavat itsessään olikin jo tuttuja.
Perhefutis on kyllä todella mukava vanhemman ja lapsen yhteinen harrastus. Meillä pääasiana on mahdollistaa monenlaista liikuntaa erilaisillakin alustoilla. Tälleen salakavalasti se tuo jalkapalloilu on tullut minunkin "harrastukseksi" 😅.
Sunnuntaina meillä starttaakin perhefutiskausi ja innokkaana kyllä odotan itsekin sitä jo. Lempi jo treenikassia paikkaili ja eväitä kyseli. 😊 Sunnuntai onkin meillä jalkapalloilua täynnä, kun on Katariinan ja Iidankin treenit. Helena on apuvalmentajana perhefutiksessa ja Katariinan joukkueessa ja Iida on apuvalmentajana perhefutiksessa. Ja tietenkin kaikkien treenit on eri aikaa ja saadaan (joudutaan) koko päivä palloilemaan keskustassa. Tällaisella ohjelmalla meidän sunnuntait tulee menemään pitkälle syksyyn. Poikkeuksena pelipäivät 😅
Vaikka en itse todellakaan jalkapalloilusta ole tykännyt, niin täysillä olen mukana lasten harrastuksissa tukemassa ja kannustamassa. Ja olen jopa innostunut joskus pelailemaankin. 😊
Miltäs sinun sunnuntait näyttää? Onko sinulle sunnuntait yleensä rauhoittumista ja kotoilua?
-Kirsi
Lapset ovat jo omillaan, joten viikonloput ovat yleensä ihan itseä varten. Mukavaa perhefutailua teille :)
VastaaPoista