torstai 13. helmikuuta 2020

Syyllisyyttä lapsen sairastamisesta


"Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme. Lääkkehillä hoidelkaa Nalleystäväämme. Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi. Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.

 Patjaksensa parahin matto levitellään, peitteheksi toinenkin kääritähän hellään. Laulu kaunis lauletaan univirreksensä, itse käymme uinumaan hänen vierellensä. 

Vahtikoira vartio uskollisna meitä, kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä. 
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme. 
Nalle - raukan kuntohon aamuksi jo saamme. "


                  Pieni vieläkin sairaana

Nyt on iskenyt meidän taaperoonkin heti kerralla sitkeä tauti. Kohta viikko ollut kuumetta, ei mitään pikkulämpöä vaan kuume ollut 39°C - 40°C. Aikaisemmin ei olekaan sairastanut ollenkaan, tai no ihan pieni nuha joskus ollut, mutta nyt ensimmäistä kertaa kuumetta. Ja heti kunnolla. Terveyskeskuksessa on hypätty ja verikokeissakin usiamman kerran, taas käytiin. Tarroja onkin jo kiva pino kertynyt Lempille.


Pienten verikokeissa käyttäminen on kamalaa, meinaa itseäkin itkettää. Tänäänkin Lempi syyttävästi itki ja huusi äitiä, ja mitää tekee äiti?! Pitää kiinni, antaa ottaa näytteen ja koittaa samalla lohdutella.. Toivon todella, että huomennakin ei tarvitsisi mennä verikokeisiin!


Minun työpäivät hupenee uhkaavasti kotona ollessa, nolottaa! Toki lapsen terveys ja hyvinvointi on ykkösenä minun listalla, mutta silti hävettää olla pois töistä.  Lyhyt työpätkä ja siitä viikko kotona, onhan se noloa! Kumma, että pitää tuntea syyllisyyttä omasta tai lapsen sairastumisesta aina, eihän näille vaan mitään voi.. Kuitenkin syyllisyys nakertaa minua. Pikkasen epäilen ettei ihan heti kysellä töihin uudelleen, lyhyeksikkään ajaksi.

 Aikaisemmin en ole tällaisessa tilanteessa ollut, että lapsen takia pitää pitkään olla pois töistä. Olin yllättynyt, ettei Kela esimerkiksi tue taloudellisesti mitenkään tulomenetystä, joka aiheutuu lapsen pitkästä sairastamisesta, ellei kyse ole vakavasta sairaudesta. Sairaalle lapselle on vaikea järjestää hoitoa ja ainakaan matalapalkkaisessa työssä ei päivän palkka riittäisi hoitajaa kotiin palkkaamaan. Miksipä ei vanhempi voisi saada helposti jotain pientä "lapsen sairauspäivärahaa" korvaamaan tulomenetystä lääkärin todistusta vastaan tai jotain..?

Onneksi nykyään on paljon erilaisia särkylääkkeitä helpottamaan pienen oloa ja makukin on yleensä hyvä. Ei tarvitse tapella lääkkeen oton kanssa. 



Useamman kerran olen tässä sairastelupäivinä ajattelut meillä taaperon "pelastuksen" olleen imetys. Ei ole tyttö päässyt kuivumaan, kun tankkaa vähän väliä päivin ja öin, äidistä en niinkään ole varma. Ensimmäisen kerran Lempi pääsi sipsejäkin maistelemaan, jotta vähän suolaakin menisi, kun ruoka vähän huonosti maistuu.

 Toivottavasti tauti alkaa nyt helpottamaan! 

-Kirsi / Lapsellista arkea



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti