torstai 4. kesäkuuta 2020

Niin, se kesäloma..

Kesälomalla on jo useampi päivä oltu, mutta ei oikein siltä tunnu. Tytöt kun kotikouluilivat loppuun asti, ei loman alku oikeastaan eroa mitenkään viikon takaisesta. Tai Iidalle ei tule tehtäviä, Helenalle niitä ei viimeisten viikkojen aikana tullut muutenkaan (tai ehkä kaksi kertaa parin minuutin homma). Juhanilla ero oli suurin, kun koulussa kävi viimeiset viikot.


Toki nyt hiukkasen muutoksia kesäloma toi. Ei tarvitse miettiä koulun tehtäviä ollenkaan. Jalkapallokausi startattiin käyntiin, on tulossa turnauksia jne. Mutta aikaisempiin vuosiin verraten loman alkua ei kukaan ole erityisesti odottanut. Ennen laskettiin päiviä loman alkuun. 

Onneksi ilmat ovat tuoneet kesäloman tuntua kuitenkin. Aivan ihanan lämmintä! Pihalla on touhuiltu kovasti, on laitettu kasvimaata jne. Iida ja Helena ovat käyneet jopa uimassa. 

Trampoliinissa on kiva makoilla. Lempi on innokas hyppimään ja hänen seurana usein trampoliinissa istuskelen tai makoilen.

Katuliiduilla on pihan laatat keretty jo useammankin kerran piirrellä.

Lapset saivat kaikki onneksi hyvät todistukset. Juhanin kohdallakin sanon vain, että ihan hyvä. Toki tiedän, että parempaankin pystyisi. 

Kummilapsien kuulumisiakin kyselin, hyviä todistuksia oli kaikille tullut. Yksi kummilapsista "harmitteli", kun ei ole koskaan saanut stipendiä, niin päätettiin sitten miehen kanssa antaa oma stipendi hänelle sähköisen lahjakortin muodossa. 
Minä, joka inhoan olla kuvissa, otin jopa selfien yhdelle kummilapsista, kun pyysi. Kait se on nykyaikaa, että lähetellään selfieitä? 

Katariina aloitti jalkapallon pelaamisen joukkueessa. Ensimmäiset treenit takana. 

Virkkuutyökin edistyy hitaasti. Trampoliiniin välillä olen ottanut virkkutyön mukaan, kun on toimettomana niin tylsää istua.

Ehkä se lomafiilis vielä tulee. Tai sitten ei. Oma arki on kuitenkin sitä samaa pääasiassa aina. Ihanaa arkea toki, vaikka elämä tuntuu pyörivän hellan, pyykkikoneen, siivoamisen ja leikkimisen ympärillä päivästä toiseen. Hiekkakakkuja onkin tehty urakalla!

Tänään itseasiassa ajattelinkin kuinka pieneen työhön saakin yllättävän kauan menemään pienten apukäsien kanssa. Lempin piti tänäänkin saada auttaa pyykkien kuivumaan laitossa. Minun piti tyttöä aina nostaa laittamaan pyykit narulle ja sitten itse kuitenkin laittaa ne oikein, hidasta hommaa. Toisaalta tiedän, että tämä on ohimenevää. Muutaman vuoden päästä ei todellakaan ole vapaaehtoisena auttamassa. Oikeastaan, jos isommat lapset haluavat auttaa jossain vapaaehtoisesti, tietää se aina rahanmenoa. Jos ei heti, niin jossain välissä nostetaan ne tehdyt työt esille. Kuinka kaverit saa viikkorahaa kotitöistä jne.

Miten sun kesäloma on alkanut?

-Kirsi 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti