sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Lukuiloa ja uusia sanoja

Nykyisin paljon puhutaan, ettei lapset lue tai lapsille ei lueta. Itse olen innokas lukemaan ja luen paljon myös lapsilleni. Lukutaitoiset lukevat myös itse paljon.

Meidän lapsilla onkin reilu 400 kirjaa 🙈 ja  kuulutaan vaihtelevasti erilaisiin kirjakerhoihin. Kirjoja tulee aina lisää ja lisää.. Tykkään hirveästi, että olen saanut tartutettua lapsiin lukemisen ilon.

Yksi taaperon suosikeista, jossa voi silittää koiraa, peitellä tytön nukkumaan ym. 

Taaperokin hakee kirjan ja tulee syliin kirjan kanssa. Eilen oppikkin uuden sanan kirjaa luettaessa, sana oli ankka. Oppi myös maukumaan kissan kuvan kohdalla ja kovasti yrittää kissaa sanoa.. 
Luukkukirjat on myös taaperolle mieluisia, tosin välillä luukut nyt kummasti repeilee..  Ja ne kirjat joissa on erilaisia pintoja on myös tykättyjä meillä (kuten kuvassa oleva). 

Mutta ihana huomata, että jo vähän reilun vuoden iässä osaa rauhoittua kirjan kanssa syliin hetkeksi, eikä kokoajan paahda sata lasissa ympäri mökkiä roskia syömässä ja kiipeilemässä.. Rauhoittumista onkin hyvä kirjojen parissa harjoitella. 

Koulumaailmasta tulee aina kehuja ja kiitosta lapsille luetun ymmärrämisestä, lukutaidosta ja sanavarastosta. Meidän koululla onkin ollut ihania lukuhaasteita "lue pöydän alla, lue saunassa, lue pipo päässä..." ja ahkerat lukijat on palkittu esim. uimalipuin.

E-kirjat ja äänikirjat on taas vieraampia, tykkään kirjasta kirjana 📖. Äänikirja ei siksikään innosta kun muutenkin täällä ääntä riittää. Se hetki ja hiljaisuus illalla tai yöllä kun voi lukea, ilman että kukaan on mitään vailla.

.       Iltasatuna klassikko, Viidakkokirja

Usein tulee vain illalla luettua isommille iltasatu, tänään luettiinkin Disneyn Viidakkokirjaa. 😊 


 Lukuiloa kaikille!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti