sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Leivon, leivon leipäsiä...



Meidän taloudessa menee leipää ihan tolkuttomasti. Kaupasta saa kantaa leipää kassikaupalla. Isosta paahtoleipäpussista jää korkeintaan kantapala iltapalan jälkeen, vaikka avaamattoman pussin pöydälle laittaa. Ja kyllä, meillä syödään muutakin kuin leipää! 

Joskus tulee leivottua leipää useammin, toisinaan on pitkiäkin taukoja. Nyt innostuin leipomaan ohrarieskaa ja sämpylöitä tyttöjen kanssa. Helenan kaverikin pääsi leipomaan sämpylöitä, kun sattui sopivasti kyläilemään. 

      Ohrarieska on meillä ihan lempparia.

Ohrarieskaan en käytä mitään ohjetta, vaan ihan "näppituntumalla" teen vain. Veteen tai maitoon laitan suolaa lorauksen ja ohrajauhoja sen verran että on todella paksua taikinaa. Siitä nostan kokkareen kerrallaan jauhoitetulle leivinpaperille, jonka päällä alustan/jauhotan taikinaa ennen rieskaksi taputtelemista. Joskus saatan käyttää vehnäjauhoja taikinan seassa, joskus taas laitan vehnäjauhoja leivinpaperille ja pyörittelen taikinan vehnäjauhojen avulla leivontaan sopivaksi.  250 °C on minulla paistolämpönä aina. 


        Tuoreet sämpylät maistuvat aina!

Sämpylöihin mittaan aina ainakin veden tai maidon. Laitan hiivan, ripsautan suolaa, lorautan siirappia. Kippaan jauhoja, siemeniä, leseitä tai mitä milloinkin. 
Näihin sämpylöihin laitoin sämpylöjauhoja ja vehnäjauhoja, chiasiemeniä ja spelttileseitä. Joskus laitan aamupalalta jäänyttä puuroakin sekaan. 

Tällaisella hyvällä ja helpolla perusohjeella olen sämpylät opetellut leipomaan, mutta nykyisin tosiaan en ohjetta katsele. Myllyn Paras Sämpylät on helppo ja hyvä ohje, jota on helppo soveltaa oman maun mukaan. Siirapin tilalta olen käyttänyt mm.  tavallista sokeria ja hunajaakin. 



Tässä lomalla Iida toivoi ruuaksi muttia. Ja onhan se vaan hyvää. Muttiin liittyy myös muistoja, hyvin harva ruoka on sellainen "tunneruoka" minulle, mutta tämä on. Mummi aikoinaan teki monesti muttia lapsena meille yökyläilijöille. Mummin ohrarieskat olivat myös niin hyviä, harmi etten opetellut ohjetta aikoinaan. 

Mutti on superhyvää. Tämän seudun perinneruokaa.  


Perinpohjainen ja tarkka ohje löytyy täältä

Itselläni on vähän erilaisempi tapa tehdä, en esimeksi käytä kantta ollenkaan ja kolonkin kaiverran heti kekoon, mutta tapoja on varmasti todella monia. Jos et ole koskaan muttia syönyt, niin kannattaa kokeilla!

Laskiaispullia ja korvapuustejakin leivottiin, mutta unohtui kuvata. Liian hyviä oli, kun niin nopeasti katosi parempiin suihin.

-Kirsi / Lapsellista arkea 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti