Ihana Iida on aina innokkaana tekemässä kaikkea.. Tänään vuorossa oli nukelle peitto, pussilakana ja tyyny. Seuraavana projektina on nukelle vaatteita. Se onkin jo vähän vaativampaa ja hermoja raastavampaa... Mutta tekemällä sitä oppii!
Minun osuus oli kankaiden etsiminen, leikkaaminen ja peruutusnapin painaminen (siitä puuttuu nuppi, niin Iidan oli vaikea painaa). Ompelua olis kyllä saumuri helpottanut, mutta sitä ei nyt ollut saatavilla (tai oikeastaan en jaksanut lähteä lainaamaan äidiltä) . Omaa en ole vielä raaskinut ostaa, joten välillä aina lainaan saumuria äidiltä.
Minun osuus oli kankaiden etsiminen, leikkaaminen ja peruutusnapin painaminen (siitä puuttuu nuppi, niin Iidan oli vaikea painaa). Ompelua olis kyllä saumuri helpottanut, mutta sitä ei nyt ollut saatavilla (tai oikeastaan en jaksanut lähteä lainaamaan äidiltä) . Omaa en ole vielä raaskinut ostaa, joten välillä aina lainaan saumuria äidiltä.
Tässä työn alla nuken peittoon pussilakana. Peitto ommeltiin ensin jämäkankaasta ja sen mukaan pussilakanan koko otettiin.
Tyyny ja peitto valmiina. Tyynyn sisälle laitettiin vanua, joka oli jäänyt unipesän teosta.. Pussilakanan sisällä peitto, joka tehtiin hamppu- tai bambucollarista. Kangas kaksinkerroin ja siten sopivan paksu nuken peitoksi.
Onneksi on tullut kerättyä pinottain kankaita. Tämäkin kangas on useita vuosia pyörinyt kaapissa, enkä ole osannut sitä mihinkään käyttää.. Nyt pääsi kangas käyttöön, sain vielä kestovaippojen tekemisestä jääneen palan ja vanupussin lopun upotettua Iidan töihin. Jes! Vähän tilaa kaappiin, enkä edes aio ostaa uutta kangasta tilalle (ainakaan vielä).
Ihana miten innostunut Iida on tekemään kaikkea ja miten osaa olla ylpeä tekemistään töistä. Osaa arvostaa itse tehtyä ja muiden tekemiä. Toivottavasti innokkuus, halu oppia ja tehdä säilyy!
Iidan opettajat ovat aina kehuneet kädentaitoja ja värisilmää. Itse uskon vahvasti, että monipuolinen tekeminen on tuottanut tulosta. Kannattaa ehdottomasti kannustaa ja antaa lapsille mahdollisuuksia tehdä monenlaisia käsitöitä, leipomista yms. Vaikka ei ompelukonetta ole, niin käsinkin voi ommella. Kaupoista löytyy esimerkiksi valmiita pieniä ompelupakkauksia, joissa tarvikkeet ja ohjeet mukana, ne on ihan huippuja! Meillä tytöt ovat tehneet niistä pienistä pakkauksista mm. Neulatyynyn ja kukkaron.
Ihana miten innostunut Iida on tekemään kaikkea ja miten osaa olla ylpeä tekemistään töistä. Osaa arvostaa itse tehtyä ja muiden tekemiä. Toivottavasti innokkuus, halu oppia ja tehdä säilyy!
Iidan opettajat ovat aina kehuneet kädentaitoja ja värisilmää. Itse uskon vahvasti, että monipuolinen tekeminen on tuottanut tulosta. Kannattaa ehdottomasti kannustaa ja antaa lapsille mahdollisuuksia tehdä monenlaisia käsitöitä, leipomista yms. Vaikka ei ompelukonetta ole, niin käsinkin voi ommella. Kaupoista löytyy esimerkiksi valmiita pieniä ompelupakkauksia, joissa tarvikkeet ja ohjeet mukana, ne on ihan huippuja! Meillä tytöt ovat tehneet niistä pienistä pakkauksista mm. Neulatyynyn ja kukkaron.
Pulla päivässä pitää luut piilossa!
Lasten kanssa oli kiva leipoa Dallaspullia, ohje on ihan tavallisen pullataikinan ohje. Kaulitaan levyksi, levitetään vaniljakreemiä kauttaaltaan. Rullataan ja leikataan parin sentin siivuiksi. Tosi helppoa!
Ensimmäistä kertaa kokeiltiin näitä ja niin hyviä oli, että Helena jo tilasi synttäreilleen näitä tarjolle. Usein tulee leivottua pullapitkoja tai korvapuusteja vain.
-Kirsi /Lapsellista arkea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti